Täytän huomenna 70 vuotta. Rintaa pistelee välillä, mutta muuten olo on kohtalainen. Aseman pojat aikovat pitää läksiäiset illalla: etukäteen kertoivat, jottei tulisi yllätyksen tai tunnekuohun myötä uutta kohtausta.
Moni nuori mies on tullut ja mennyt 40 vuoden aikana, tänne juttukaveriksi jäämättä. Ja ymmärtäähän tuon: monella on tyttö kotona odottamassa, ja harva kestää pakkasta puolta vuotta kauempaa. Olihan se kulta minullakin, mutta entisen koulukaverini mukaan lähti hän.
Kaikkina näinä työpäivinä olen ensimmäisenä saapunut ja viimeisenä lähtenyt. Ja tällä 20 vuoden kokemuksella – jonka olen ollut koteloituneena Joen aivoihin hänen ruumistaan samalla vallaten – voin sanoa, että ihmislajin edustajista Joe on tunnollisin tuntemani yksilö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.